Taas takana yksi joulu ja viimeinen metsälenkki otsalamppujen sekä ystävän kera. Toisiksi viimeisellä metsälenkillä pimeydessä polun vierestä kuului mutalaa murinaa ja tällä kertaa metsässä näkyi spanielin korkeudella pari kiiluvia silmiä. Miina meni ensin häntäänsä heiluttaen metsään, mutta tuli luikkien takaisin ja kävelikin ihossa kiinni ihmisten ilmoille. Mainitsin kiiluvista silmistä ja ystävä totes, että täällähän kuului se murina viimeksi. Mietin edelleen, miksi minä aina kävelen näillä vaarallisilla retkillä jonon hännillä vaikka muulloin toimin "matkaoppaana" etummaisena... Meitä vietiin aika reippaasti takaisin tielle, jäykin jaloin ja hartiat korvissa reippailtiin kotiin turvallisempia reittejä. Jouluruuan ja lahjojen kertoilun lomassa mietittiin viimepäivien uutisia . Kuinka pitkiä matkoja petoeläimet mahtoivatkaan tehdä päivässä tai parissa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti