Kohti kakkosen kisoja

Katselin yks kaunis päivä kakkosen ratapiirroksia, suunnittelin parit treenit niiden pohjalta. Halliin ei kuitenkaan ole mahdollista tilan takia koko rataa rakentaa, joten pätkät riittää. Uskon pienten pätkien olevan itselle ja koiralle parempi tapa oppia. Tietää, mitä opettelee ;-) Treenien perusteella ei ole mitään syytä, miksei ykköspalli olisi edelleen meidän...

Me on paikkamme löydetty!

Se on palkintopallilla, ykkösenä. Tiedättehän siellä hurraa huutojen, onnittelujen ja palkintojen keskellä.

Yö sujui rattoisasti p....a siivotessa. Barffaus ei aina mene putkeen. Omistaja voi arvioida väärin koiriensa rasvan sietokyvyn... Tiesin päivän kuitenkin olevan onnekas jo klo 7.15 Tammisaaren kohdalla väistettyäni tyylikkäästi peuran ja palattuani omalle kaistalle ennen kohtaamista rekan kanssa. Jälkeenpäin kävi mielessä kumpaan kannattaa loppupeleissä törmätä peuraan vai rekkaan...

Lohjalla ilmottauduttiin ja lämmiteltiin, juostiin kun oli niin kylmä. Mietin, että jaksaako enää radalla. Turhaan etsittiin tuttua kuvaustiimiä... Onneksi rohkeus riitti käskyttämään kysyä apua.

Itse kisaradat ovat täynnä jännittäviä tilanteita, dominassi ongelmia lähtötilanteissa, taidokkaita takaleikkauksia, valuvia sulavia valsseja, upeita keppien hakuja, nopeita kontakteja ja voiton riemua. Tulevien voittojen avaimet on tässä:

• Helly Hansenin kuoripökät
• Peurat ja rekat
• Vaihteleva kuvaustiimi
• Koiraan ja itseensä luottaminen
• Suunnitelmat A, B ja C

 Ja jep, vaatimattomuus kaunistaa...