Sivut

26.5.11

Mittoja



Painoa 7,6kg ja korkeutta 37cm tai vähän enemmän, tuskin vähemmän...


16.5.11

Ihan vahingossa

Käytiin tuossa "kivan" työpäivän päätteeksi kävelyllä ja kentällä treenailemassa Miina kanssa kontakteja ja vinokeppejä. Silmiin pisti, ettei pahemmin hidastellut... Kisahermot... Ansan kanssa kolmen esteen suoraa nokka eteen osoittaen. Kyl se niin upeesti kirmaa. Kerätessä kimpsuja ja kampsuja huomasin syrjäsilmällä kienun liikkuvan... Ansahan se siellä, olin kyllä seisonut hihnan päällä, mutta keinulla seisoi Ansa hihnan kanssa. Pikkuisen ehdin hidastaa keinun alastulo rymähdystä ja kimitin "kipee". Mistä ihmeestä sekin käsky tupsahti? Palkkasin repusta pilkistävällä karvareihkalla tai sillä, mitä siitä on eilisen pentukurssin jäljiltä enää jäljellä. Mitäs tekee Ansa - kipee uudelleen. Pitänee alkaa varata treeniaikaa tuplasti, aikaa kuluu esteiden suojaamiseen.

14.5.11

Vihdoin LUVA

Hilpaistiin Vihtiin kisaamaan kaksi starttia. Toisesta tuo LUVA nro2, sijoitus 3 ja toisesta tuttuakin tutumpi HYL. Kepit oli hitaat, kahdessa kohtaa ohjaajan piti muistella miten rata jatkui. Päivästä opin, että kun aikansa hakkaa päätä seinään onnistuu :-) Hassun jutun huomasin kilpailukirjasta, tuomarin varmennus puuttuu... Laittelin Hiiden Haukuille kyselyä, jos sen allekirjoituksen kuitenkin vielä sais. Tulos oli kyllä merkattu ja LUVA-merkintä.

Loppuilta ei sitten ihan putkeen mennytkään. Iltakäpöttelyllä mentiin erään talon (Kappelisatamantien ja Riilahdenkadun kulmassa keltainen talo) ohi ja kaksi rakkia kävi Miina ja Ansan kimppuun. Toinen hyppäsi kanaverkkoaidan yli ja toinen tuli avonaisesta portista. Jos voi sanoa, että onneksi eniten kyytiä sai Miina. Onneksi spanielilla sen verran järkeä, että yritti luikkia pois alta. Muutaman kerran salomonin goretex kenkää iskeytyi rakin kylkeen, toinen niistä uskoi puhetta. Onneksi selvittiin pienin naarmuin. Rimpautin 112:n , rohkeus ei riittänyt yrittää koirien ohi ovelle, vaikka portilla kyltti: älä koirista välitä, varo emäntää . Aikoivat lähettää auton tarkistamaan tilannetta (terkut vaan talon asukkaille).  Huomenna onneksi pentukurssin jatko, samalla tulee testattua miten Ansa reagoi tuon kokemuksen jälkeen muihin koiriin. Miinan kanssa luotan siihen, että sen pää ja iän tuoma kokemus pitää sen edelleen sosiaalisten ja tervepäisten koirien kastissa.

Jes alla vastaus allekirjoituksen puuttumiseen:

"Hei Kirsi,
Kyllä tuolla on merkitystä. Olemme todella pahoillamme tästä virheestä!
Nyt tehdään niin, että me lähetämme sinulle alkuperäisen pöytäkirjan tuosta kilpailusta mihin on myös merkittynä LUVA. Kun menet seuraavan kerran kilpailuihin, ota tuo pöytäkirja mukaan ja pyydä tuomaria varmentamaan tämä LUVA kilpailukirjaan.
Pahoittelemme aiheutunutta vaivaa sinulle!

Kerro vielä osoite mihin tuon pöytäkirjan pistän?
Yst. terveisin,
Krista Leino"


Todellakaan haittaa, pääasia, että enää yksi puuttuu :-)

9.5.11

Tunnelmia Pilvimarjalaisten tapaamisessa 7.5.2011


                                                                      "putkitreeniä"

                                               kiinnostaakohan Ansaa näyttelukuviot ollenkaan...
                                                              Milou, Savu, Kovu ja Ansa
                                                               ensikokemuksia kepeillä
                                                                
                                                                     Kuvat: Tiina Hovi

8.5.11

Täydellinen viikonloppu

                                                    Kuva: Juha Eloranta
alkoi perjantain säbäkauden päättäjäiskemuista. Jossa olin mukana jo valmisteluissa (paikan koristelua, kattausta ym). Kaikki junnut saivat pienet pokaalit hyvin menneestä kaudesta. Paavo ja Lassi molemmat palkittiin "intressepris" pokaalein. Perusteluina kiinnostus lajia kohtaan, aktiivinen ja tunnollinen treenaus, kisoihin osallistuminen, valmentajan kuunteleminen... Lassilla välillä kuulemma mukana myös huonoja päiviä, joista huolimatta tekee oman osuutensa. Paavoa on kuulemma ilo valmentaa. Kyl on hienoo olla noiden jäbien äippä!
Paavo kuljettaa pokaalejaan tiiviisti mukana, niistä voi juoda myös mehua... Aktiivisena mammana sain palkkioksi ruusun ja pallon, joka Paavo jo sosialisoi. Jouduin mukaan kisaan, jossa vastakkain junnut ja aikuisten joukkue. Meidän porukassa oli vahvistuksena kaupunginjohtaja, josta huolimatta (tai syystä) hävittiin. Oma osuus meni hienosti ja kutsu naistenjoukkueeseen esitettiin ;-) Palkintoja junnut saivat viikonopun ajan sänkyjen petaukset vanhempien toimesta (vaikka iso osa puheesta menee poikien korvien ohi, niin tämä ei).

Lauantaina oli Pilvimarjalaisten tapaaminen Janakkalassa (tai Riimimäellä). Ansan pentueesta oli mukana neljä viidestä, että ne on kasvaneet, Ansa ja Kovu erityisesti ;-) Mukana myös muita Pilvimarjalaisia tai jollain tavalla niihen kytköksissä olevia. Harvinaisen mukavaa porukkaa ja hienoja koiria B-) Sirpa näytti miten shelttiä siistitään ja miten se voisi seisoa kenties näyttelyssä, luoja parahkoon siinä meillä on opeteltavaa. Ansaa ei olis voinut asia vähempää kiinnostaa. Agilityn saloihin perehdyttiin myös. Ansa teki ensimmäisen kerran putkea (joskus hallilla mennyt sen vahingossa). Kivaa oli saada vinkkejä, miten asioita voi tehdä toisin. Aina kun ei omia virheitään tai kummallisuuksiaa huomaa. Paavo oli mukana apulaisena. Matkalla söi pussillisen karkkia ja eräällä huoltiksella (jossa myös Iittalan myymälä) ehdotti Heseen menoa, kunhan laattaa ensin... Taisi mamman kyyti moottoritiellä yhdistettynä karkkien ahmimiseen sekä psp:llä pelaamiseen olla hiukka liikaa. Paavo totes reissun olleen kiva, oli enemmän ja vähemmän Ansan näköisiä koiria. Toivottavasti ei ollut kenenkään tiellä, unohdin mainita, että tuota riiviötä saa komentaa.

Tänään sunnuntaina vietettiin äitienpäivää, josta muutama kuva


Kyllä lahjat on aina kivoja, niitä saa ihan vapaasti tuoda lisää...


Aamulla lenkin yhteydessä käytiin kentällä treenailemassa. Miina keskittyi kontakteihin ja Ansan kanssa lähinnä valssia ja putkea. Ai, että oli kivaa ja lämmintä. Iltäpäivällä Ansa kävi ensimmäisellä pentukurssilla. Meitä taisi olla siellä 15, ensi kerralla ollaan kahdessa ryhmässä. Ikähaitari oli 3-11kk. Meidän Ansa oli kyllä ryhmänsä paras. Lähinnä nyt saatiin infoa seuraavista kerroista ja kerrottiin omista toiveista, sekä harjoiteltiin kontaktia ja istumista. Itse haluaisin Ansan (ja minun) oppivan asiat oikein, toko:ssa vaadittavalla tavalla. Ihan sen varalta, jos silläkin saralla tulis kisattua. Ansalla on kehittynyt hassu tapa nostaa tassua istuessa. Johtunee vaan innosta saada palkkio tarjoamalla temppuja nopeasti, joku voi niistä osua oikeaan. Nyt klikkerin avulla palkataan tehostetusti siitä kun molemmat etutassut on nätisti maassa. On se hassu kaveri. Kivaa oli huomata, eilen ja tänään, että Ansa palkkautuu lelulla ja namilla. Tästä on hienoa jatkaa eteenpäin.