Vihreää nauhaa

Piipahdettiin näyttelyssä Lohjalla. Näyttelyistä olen jo oppinut seuraavat, tärkeät asiat:

1) pese koira ennen näyttelyä
2) harjaus on plussaa
3) kehässä on hyvä seisottaa koiraa

Juuri pestynä

Kehässä oli 24 junnunarttua ja hoh hoijaa sitä odottelun määrää. Onneksi sain tukiopetusta näyttelyasioista (ja vähän muustakin).  Punainen nauha olis ollut kiva, mutta meidän käteen nakattiin vihreä. Mua opastettiin ennen kehää, että punaisella pääsee jatkoon ja muista väreistä arvostelu mukaan ja ulos. Pikaisesti kysymään mitä tää VIHREÄ nauha tarkoittaa. No tyydyttävähän se on. Onneksi maltoin lukea Päivi Eerolan arvostelun. Täti on kuulemma osaa rotumääritelmän ulkoa eikä sen tulkinnassa jousta eikä jaa söpöyspisteitä. Arvostelu menee Ansan kohdalla näin:

Liian suuri narttu. Sopiva luusto. Tasapainoinen rakenne. Miellyttävä ilmeinen pitkä pää. Suuret korvat. Vakaa ylälinja. Hyvä rintakehä. Erittäin hyvä askelpituus. Hieman epäpuhdas värisävy. Valkoinen nousee korkealle vasemmassa reidessä. Oikea alemmas. Kauniisti esitetty. Koko laskee laatuarvostelu palkintoa.

Loistava koira muuten, mutta liian iso. Reilua mediähän toivoinkin aksailua ajatellen. Mutta parasta oli tuo kauniisti esitetty :-)  Hirveesti on treenattu seisomista, aamulla ainakin kahdesti sekä kisapaikalla. Mielestäni sitä ei erityisemmin kauniisti esitetty, yritin vain seisottaa ja nakkasin lähes tauotta makupalaa kehujen kera. Eestaas liikkeet ja ympyrän juokseminen, voiko siinä mennä pieleen? Monesti sai nostaa istumista tarjoavaa Ansukkaa ylös. Ja toi värisävy voisi selittyä juoksun jälkeisellä karvanvaihtumishappeningillä. Kotimatkalla piipahdettiin Mustiin ja Mirriin ostamaan Ansalle omat valjaat tulevaa paimennusta varten. Ostoslistalla vielä itselle saappaat.

Käytiin edellisenä viikonloppuna Teijossa tapaamassa maanmainiota Sallian, puolen vuoden ikäinen kultis. Miina löysi heti uuden ystävän, Ansa tunsi taas oman arvonsa ;-) Kavereita niistä tuli myös, Salli ei helposti periksi anna...

Bestikset Salli ja Miina

Lopulta kavereita

Edessä avara maailma

 Loistavaa oli huomata muillakin murkkuiän kynnyksellä olevien lasten perheissä kommunikaation (ainakin lapsen puolelta) muuttuneen eräänlaiseksi heidelberginihmisen alkukantaiseksi murinaksi ;-) Ihan vasta noiden kanssa istuttiin puistossa hiekkalaatikon reunalla odotellen niiden kasvamista isommiksi ja elämän helppottuvan. No ne kasvoi isommiksi...

Tuuskauskausi on avattu

Kennelkerhon keppimestruus ratkottiin torstaina. Oltiin Miinan kanssa kakkosia, hävittiin bortsulle (taas). Miinan kunniaksi sanottava, että oli spanieliksi loistava. Hienoa oli myös kisakirje:

Keppimestaruus 2011

§1

Kisat torstaina 29.9 alkaen klo. 18:00.

Ennakkotiedoista poiketen koirakon osallistumismaksu 5e.

§2

Koira lähetetään pituudelle n. 45 asteen avokulmasta. Koiran voi lähettää vauhdilla ja koiran
sivulla voi juosta. Lähetettävää pituutta lähemmäs kepeistä ei saa kuitenkaan mennä. Kepit
suoritetaan kisanomaisesti.

§3

Kisa aloitetaan niin, että etäisyyttä on kepeille 2m. Etäisyys merkitään kehänauhalla maahan
epäselvyyksien välttämiseksi. Etäisyyttä kasvatetaan joka kierroksella 2m. Mukaan voi tulla
silloin kun itse katsoo, että etäisyys on sopiva. Etäisyyden voi jättää myös välistä. Kaksi
yritystä jokaisesta etäisyydestä, eli yhden mokan jälkeen voi yrittää uudestaan. Kenen koira
hakee pisimmältä kepit niin voittaa. Jos kaksi koirakkoa jää samaan tulokseen niin voittaja
ratkaistaan samalla logiikalla kuin esim. yleisurheilun korkeushypyssä. Eli katsotaan kuka on
aloittanut pisimmältä, kenellä on enemmän virhesuorituksia aikaisemmista etäisyyksistä jne.
Mahdollisista järjestely- tai sääntöepäselvyyksistä kukaan ei ole vastuussa.

§4

Jos voittajan tulos on 4m tai sen alle voittajaa ei kehdata julkistaa ja panos palautetaan
kilpailijoille.

§5

Kisa loppuu viimeistään kun etäisyyttä 20m (mittanauhan pituus). Useamman koirakon
yltäessä 20m tulokseen palkinto jaetaan ko. koirakoiden kesken.

§6

Winner takes it all ts. voittaja korjaa potin.