Ensin ajattelin otsikoksi: Ansa treenaa... Videon tarkastelu paljasti, että treenausta tarvitsen minä. Mähän haen namia taskusta ennen naksutusta. Nythän ei ole kyse agiradasta, jossa koiralle pyritään kertomaan ennakolta, miten rata jatkuu ;-)
Miinan kanssa on viimeaikoina työstetty keppien sisäänmeno kulmia. Edelleen suurimpanan ongelmana, että herkästi änkeän liian lähelle näyttämään mistä mennä. Kun muistaisi antaa koiralle tilaa tehdä se, mitä se osaa pääsääntöisesti ihan itse. Toinen ikuisuusprobleema on kontaktit. Innon myötä kontaktit paukkuu. Varsinkin. jos en ole lähellä näyttämässä tai varmistamassa. Nyt ajatuksena naksuttamalla palkata oikeista juoksareista ja vähän kerrallaan siirtyä itse kauemmas. Eilisissä treeneissä Annalta sain pari hyvää huomautusta asiasta. Suositteli jättäytymään taaemmas ja antaa Miinan mennä itsenäisesti alas ja palkkaus sinne. Taas targettia kehiin ja avustajaa paikalle ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti