Sivut

20.3.11

"Jostain teidän on saatava lisää vauhtia, ei täällä muuten pärjää!"

Ihan suora sitaatti Esa Muotkan palkintojenjaosta... Tähän kisasuoritukseen ei olekaan muuta kommentoitavaa :-(  Juurikun oli toiveissa, että vauhtia taas löytynyt tulee tuollainen "hengailen radan" kisailu. Ei lohduta kakkossija, puhtaat kontaktit, kivat ruokapalkinnot ja muiden löytämät hyvät puolet... Vain keltaiseen kirjaan merkityt tulokset lasketaan...



Tokarata samaa p....a, upean hitaat kepit ja bonuksena komea loikka puomilta. A:lla vilkaisin putken väärään päähän ja sinne se jolkotti. Kyl agility on kiva harrastus ;-) Palataan siis reilusti taaksepäin ja treeneissä pelkkää palkkausta ja kepit jätetään välistä kokonaan ainakin toviksi. Kenties varalta voisi käyttää Miinan hierottavana. Luulen kyllä, että kyse on meidän olemattomista kisahermoista. Pohdittavaksi jää millä kaikilla keinoilla Ansankin saa pilattua?!? Sehän on keksinyt alkaa paimentamaan autoja ja kohdistaa niihin saalisviettinsä. Ollaan nyt värjötelty Kappelisatamantien varressa ja opeteltu jättämään ohikiitävät saaliit rauhaan. Naksuttelua ja frolicia muruina (tulipa nuokin palkinnot hyötykäyttöön)!




6 kommenttia:

  1. Ja ruoska heiluu, maailmanlopun tunnelmat fiiliksellä kun mikään ei riitä ;) Hyvät radat, joskin hiukka hitaat (mutta sitä se vaan joskus on) ja varsin hilpeä palkintopalli-ikuistus. Onnea hienosta sijoituksesta!

    VastaaPoista
  2. Voi surku. Hyvä rata mutta se vauhti. Miten valmistauduit lähtöön? Koira häkistä viivalle, vai jotain muuta ?

    Kyllä tuo nopeus tietysti ihan perusteista lähtee, Miinalle ei ole estehakuisuus kehittynyt niin vahvaksi että se voittaisi kisapaikan/ohjaajan luoman stressin. Se on vaan liikaa kiinni sinussa radala (näkyy tuosta "hepoloikka" askelluksesta, odottaa kokoajan varmistusta menemiselle), ja sinun kontaktien varmistelu syö lopunkin oma-aloitteisuuden. "Kyllä se treenissä osaa" on tuttu lause meillekin Retun kanssa. Sälli kun on aina ihan muissa maailmoissa kisatilanteesa, tuoksut ja ympäristö vie. En ole osannut alussa motivoida koulutuksen kautta.

    Laji on haastava, etenkin spanielin omistajalle ; ) ja pitkä ja kivinen tie on myös uudelleenkouluttaa. Toivottavasti löytyy motivaatiota jatkaa Miinan kanssa ... tai tehdä Ansan kanssa asiat toisin.

    VastaaPoista
  3. Valmisteluina pissatus, juoksutus ja vetoleikit, samaa vanhaa siis... Motivaatio hakusessa, täytyy ensin mököttää paripäivää. Harmittaa kun vauhdillisesti viimeviikonloppu ihan eriä.

    VastaaPoista
  4. En vielä ajatellut luovuttaa... Miinan kanssa tulee varmaan aina olemaan tuollaista, yllättää välillä negatiivisesti (joskus jopa positiivisesti)ja pitää omistajansa maanpinnalla. Huolettaa, miten Ansan kanssa onnistuu tyrimään. Tuo oma nipotus kun alkaa olla legendaarista ;-)

    VastaaPoista
  5. Mulla oli Artun kanssa noita motivaatio- ja vauhtiongelmia alussa. Rupesin tekemään sitä että en huomioinut sitä pariin päivään ennen kisoja (agi sekä toko) ja sitten juuri ennen omaa suoritusta leikin Artun nenän edessä toisen koiran kanssa. Sapetti sitä sen verran että intoa ja vauhtia alkoi löytyä.
    Joskus lähtöviivalla myös kokeilin hetsata sitä niin että ärsytin sen äärimmilleen (sille toimii kun tietyllä äänensävyllä toistaa "kuka siellä on" ja se täpäkkänä haukkuu ja etsii tätä olematonta kohdetta), sit mentiinki niin että oli putket rullalla ;D

    VastaaPoista
  6. Itsellä kävi mielessä, että onko Miina ottanut nokkiinsa kun Ansa mukana (oli kyllä Liedossakin)ja kuittaili tuolla keinoin ;-) Toisaalta lämmittelyssä oli oma puuhakas itsensä ja taisteli leluista.

    VastaaPoista