Tehtiin Ahoset

Eilen kisattiin Espoossa. Taas uus aluevaltaus ja hengissä ollaan. Muutaman kerran meinasin unohtaa, että joissain kylissä on liikennevaloja ja liikenneympyröitä, joissa saattaa ajella muitakin autoja ja olis kätevää muistaa kenen piti väistää vai oliko matkan varrella kaks tunnistamaani liikennemerkkiä (kolmio ja stop). 

Ekana koetettiin Anne Saviojan hyppäriä. Pitkästä aikaa tehtiin nolla, pari kaarrosta meni pitkäksi. Mutta muuten ihan kivaa tekemistä. Radalla ei pahemmin ollut rallattelukohtia. Ajaksi kellottu 31,60s, etenemä 4,53m/s,  -7,40s alle ihanne ajan ja sija 4 (ketuttaa). 

Tokalla radalla palattiin normiin kisatulokseen, hylätty. Ansasta putket on sen verran kivoja, että sen voi tehdä kahdesti yhden hinnalla. Erityisen tyytyväinen olen A:n tyyliin. meni hienosti juosten alas asti ja kesti mun sivuttaisliikkeen. Hyvillä opeilla on päästy tähän. Projekti kannatti :-)

Vika rata oli ihan jee! Ei kuulemma kaunista katsottavaa, mutta toimi. Aijaksi saatiin 37,35s, etenemä  4,36m/s, -9,65s alle ihanneajan ja sija 1. Radalla sain tehtyä päällejuoksun, pakkovalssin keinun päätteeksi putkeen viennissä, loppuun kaks valssia ja yhden takaakierto-valssi hässäkän. Mun yks uus lempparimuuvi.

Palkintojen jako

Tee sitä missä on sulle järkee

Muutamia kisoja menty, ei kuitenkaan merkintöjä kilpailukirjassa - ylläri... Läheltä on liipannut, mutta se nappi suoritus on jäänyt kokematta, mutta ehkä ens lauantaina. Eilen kisattiin Lohjalla Kermisen ja Siimeksen radoilla. Tykkäsin, haastetta riitti ja suurimmasta osasta selvittiin kunnialla. Jokaisella radalla se yks pieni juttu meni pieleen. Vitosia ja hyllyjä tuli, menevät samaan laariin - vain voittonollat lasketaan. Rima siis pään sisällä asetettu juuri oikealle tasolle. Maaliin on aina  silti päästy :-) 

Ekana Kermisen hyppäri, tässä video 

Radan plussat: 

• näppärä alku
• kestää kepeillä sivuttaisliikettä
• usko ei lopu kesken suoralla ja sokkari, tai jotain sinne päin, ennen putkea
• puolivalssi toimii vaikka Ansa hiukan ihmeissään - ei mun suosikki muuveja

miinukset:

• rima tippuu oman väärin ajoitetun äkkinäisen muuvin johdosta
• kolmannen putken ulostulo venyy, napakammin koiruus haltuun
• vika putken putkijarruksi ei riitä epätoivoinen rääkäisy

Kermisen agiradalla hämmennystä ohjaajassa, koirassa, yleisössä ja kenties tuomarissa aiheutti Ansa luistelu pussin kankaan päällä. Tässä video

plussat:

• täyskäännös A:n jälkeisellä hypyllä - mä oon nero! Ei menny muurille, joka just siinä linjalla.
• muurin jälkeiset hypyt, mä inhoan tuollaisia kohtia, siellä joutuu tekeen töitä. Ei olla mukavuusalueella...
• maltillinen puomi, muistutin kontaktipaikasta tai ylipäänsä sen tekemisestä. Arppa olkapäällä on helpompi muistaa sovitut asiat
• pussin jälkeen muistin ohjeen, että jos et saa juosten kiinni niin jarruta. Ansaan vaikuttaa mun liike ja kaarrattaa vielä pidemmäs. Ei tällä kertaa liikaa
• ihan jees keinu
• näppärä puol valssi ennen putkea

miinukset:

• toka hyppy nenyy, olisko tuon oman pakittamisen voinut jättää pois ja siirtyä suoraviivaisemmin kohti A:ta. Syvällä selkärangassa tietoisuus, ettei Ansa väistä, mä annan siis tilaa
• puomille viedessä oma rytmitys olis voinut hartialinjan ohjauksen lisäksi pelastaa tilanteen. Nyt mun liike vie sitä eteenpäin.
• Putken jälkeen kaarrattaa. Olis pitänyt odottaa lähempänä putkea, lopunhan Ansa olis hakenut  vikat esteet vaikka olisin pituuden jälkeen kiiruhtanut itse rahkapiirakan ostoon

Vikana vielä Siimeksen rata. Tässä video

plussat:

• sain tehtyä päätöksen kumpaa puolta kepeille: perusteluna solidaarinen Pilvimarjalaispäätös ja A:lta näkyi hyppy ja hyvä linja kepeille
• uskalsin hyllyttämisen jälkeen tehdä persjätön keinulle, sehän toimii
• loppurata ihan hyvää yhteistyötä, katse koirassa enimmäkseen 

miinukset:

• kepeille olis voinut, jos olis ottanut etumatkaa A:lta ja hartialinjan kääntö kepeille
• keinulla turhaa kiirettä
• puomilla ei ihan paras kontaktikohta, kivipiiraa treeneihin mukaan ja paikan vahvistusta

Oodi kasvattajalle!

Kisattiin Masalassa, siellä uudessa hallissa. Parkkitilat oli minimaaliset juuri tulleen tiedon mukaan haastavat löytää tumpeloille ja odotustilat naftit, alusta odotustilan puolella vielä liukas ainakin koiralle. Kentän pohja oli hieno!

Tarkkaa parkkeerausta!

Tuomareina kahdella ekalla oli Anne Savioja. Tykkään isosti sen radoista. Eteneviä ja koiralle turvallisia suorittaa. Ekaa hyllytystä ei ole videolla. Radalla mättäs vaan yksi pieni kohta, jossa Ansa pääsi liian kauas ja vanha oppi tuli nurkan takaa. Siinä yritän pinnistää sen kiinni, kun oikea tapa olis lyödä jarru. Mutta muuten hyvää tekemistä, joten unohdetaan tuo lipsus.

Toka rata jo kasvattajan toimesta videolla alla. Tuomarina taas ihQ Savioja. Vähän ennen omaa lähtövuoroa mietin vaihtavani alun toiselle puolen ja takaleikkaavani kepeille. Mun videolla näkyvällä tavalla tehtynä aika moni koira meni kakkosväliin. Päätin onnistua tolla tavalla, malttaa antaa Ansa hakee kepit ja muistaa mennä kolmos estettä hipoen kepeille. Toimi! Mutta sitten ihan ohjaan tuonne putkelle. Olis pitänyt näkymättömällä hihnalla pitää koira hallussa eikä oikein hartialinjalla OHJATA tonne putkeen - KAHDESTI. Muuten ihan jees menoa. A:n jälkeisen hypyn, vastoin mielikuvaani, kaarrattaa kaukaa, mutta nätiltähän toikin näytti. Pikkusen enemmän hyötyliikuntaa toiselle meistä. Vähän pitkäksi toi pakkovalssi oranssin putken jälkeen meni ja kasvattaja lopetti kuvaamisen pahotettuaan mielensä erään kisaajan ikävästä asenteesta koiraansa kohtaan, onneksi ei mitään fyysistä.

Vikalle radalle lähdettiin treenimielessä, sieltä kun ei mitään mainittavaa olisi ollut tarjolla. Agisertikin Herralata jo on takataskussa. Valioksihan pitää olla kolmelta eri tuomarilta. Näistä kisoista ei tuplanollaa ollut enää mahdollisuus saada. Ja voittonolla meiltä jo löytyy. Tässä se  video  Kasvattajalla oli harvinainen hyvä idea. Olis voinut mennä ohjaamaan Ansaa. Mullehan se sopii! Homma kaatui kasvattajan vääriin asuvalintoihin... Sirppis ja Ansa kisaa 14.3 kolme rataa Vantaalla Vuokkoset Areenalla ( Pitkäsuontie 8, 01230 Vantaa). Alustava luokkajärjesty on maksi - mini - medi. Levittäkää sanaa ja videoikaa, mä olen lomalla silloin. Joskus kasvattaja huokaillut, kun blogin postauksessa en ole hänestä maininnut. Nyt tuli korvausta ;-)

Lisätään vielä jälkikäteen, ei tullut kolmea hylättyä rataa. Joku noista oli 10vp, -7,95s ja sija 12. Homman nimi on kuitenkin "kaikki tai ei mitään".

Kun aikansa hakkaa päätä seinään...

... voi saada voittonollan! Pään hakkaaminen seinään kuluttaa muuten 150kcal tunnissa. Karkean arvion mukaan mä oon hakannut useamman tunnin.

Ei mulla muuta!

Lujaa mennään

Mieltä nostattavat kisat takana. Tuomarina toimi Rauno Virta, äijä osaa suunnitella vauhdikkaita ratoja. Tykkäsin.

Ekaks kv- radan syvääluotaava analyysi. Jäähkälenkillä kuulin mielenkiintoista infoa kansainvälisistä kisoista. En juurikaan ymmärtänyt, mutta nyökyttelin asiantuntevasti miettien kahvilan tarjontaa, erityisesti porkkanapiirakka kiinnosti. Se näytti niiltä hyviltä versioilta, joissa palan ahmittuaan käsiin jää pitkäksi aikaa rasvainen tuntu. Pientä paniikkia nostatti keppien jälkeinen ansaeste. Mä niin näin mielessäni Ansan kiitävän hypyt suoraan. Rataan tutustumisen jälkeen päässä pyöri vain se kimurantti kuvio. Muille se ei tuntunut aiheuttavan pelonsekaisia fiiliksiä. Muut esteet saivat osakseen huolettoman tutustuminen... Lopputuloksena Ansa jo kolmos esteellä kaarratti mun lentokoneohjauksen seurauksena esteen jota kukaan muu ei katsonut tarpeelliseksi suorittaa. Jopa kasvattaja oli tuon mahdollisuuden hoksannut. Toi alku täytyy testata hallissa, saattaa jäädä kevääseen, jolloin mittasuhteet saa ulkokentällä vastaamaan todellisuutta. Hetkeksi kadotin koirankin ennen A:lle menoa. Ansa hyppäsikin laskeutuen toiseen reunaan, varmasti sen sinne ohjasin. Onneksi sain pelastettua. Keppien jälkeinen kuvio meni yllättävän hyvin, tiukemminkin olis voinut kääntyä, mutta tyytyväinen tähän tällähetkellä. Ennen olis menty Ansan valitsemalla tavalla. Hyllytyksen vuoksi tehtiin puomi antaumuksella. Ansa ehti suoda söpön hymyn myös tuomarille loistaessaan tyytyväisyyttä kontaktilla. Keinu oli hiinä hiinä, A oli aika upee vaikka itse sen sanonkin. Niin tyytyväinen, että sen muutin juoksariksi. Porkkanapiirakka jäi saamatta, kun nollaa ei tullut. Ketuttaa ja nälättää.

Eka rata oli aivan loistava vikalle esteelle asti. Kääntymistreeni alkaa selkeästi tuottaa tulosta. Lopussa Ansa vilkuilee muutaman kerran mua, kun jään taakse. Varmaan mietti, että tässä on nyt joku juttu jota toi hakee. Etenemä oli 4,98m/s ja jos tuon lopun korjauksen jaksais laskee pois niin mikähän meidän lopullinen aika oliskaan ollut. Virheestä huolimatta aika oli yks parhaista. Eräskin maajoukkuedustaja olis joutunut toteamaan tätienergian paremmuuden ;-) Aikaa olis saanut nipistettyä pois kepeillä. Jouduin törkkäämään kepeille. Varmistelin, ettei mene putkee ja Ansa kääntyi tosi tiukasti. Samoin A:n jälkeen oli menossa hypyn suoraan, mutta Ansa onkin hyvin kuulolla ja korjas, Enpä olis uskonut tällaista saavani kokea. Rataantutustumisen lopussa päätin takaleikata tokavikan esteen jälkeen. Videon perusteella teen sen aikaisemmin. Läheltä liippas.

Päivän plussat:

• upeet A:t
• puomi
• puolet keinuista
• ekan radan rohkeus lähtee ajoissa persjättöön
• ekan radan asenne
• Ansa on vaan niin loistava!

Miinukset:

• puolet keinuista
• kv-radan huoleton tutustuminen
• kv-radalla keskittyminen vain yhteen kohtaan
• kv-radalla  asenne 

Kiitos Pilvimarjan porukalle. Parhautta, että niitä löytyi palkintopallilta. Läheltä liipas muillakin, Eerikakin pyllähti radalla ja kykeni nopeaan nollaan siitä huolimatta. Hyvillä on varaa oheispuuhaan rataa tehdessään.

Palkitsin itse itseni

Putkijarru, teoriasta käytännön toteutukseen

UVA:n bileet

Kisattiin taas Jari Suomalaisen radoilla Lohjalla 3.1, tuloksena tuttua hylly-linjaa. Suomalainen oli keksinyt laittaa hyppysuoraa (tai kaarretta), jonka jälkeen koira piti saada siihen hankalampaan päähän putkea. Jos koira on estehakuinen, irtoova ja hyvin rataa lukeva ja ohjaaja on taamajajuna ja tietoinen riskistä epäonnistua, niin mahdollisuus hyllyttää on lähes varma. 

Putket kyllä imee Ansaa, aina rataantutustuessa ne pitäis muistaa tsekata. Samaan aikaan pitäisi saada opeteltua putkijarru. Teoriassa sen tiedän, rataantutustuessa sen muistan, mutta kisasuorituksessa se vaan jää tekemättä. Kun tietää, että seuraavaan pisteeseen on jo kiiru, on kätevää säästää aikaa jättämällä jarru välistä. Siinähän sitä katselee karvanlähdöstä kevennyttä persusta. No kivaa oli ainakin toisella meistä, ja kenties jollain yleisössäkin. Videot on loistavia, niissä kuulee rehellistä palautetta. Tää jäi mieleen: "Noista ei koskaan tiedä, voivat tehdä hienoo jälkee tai sitten *paljonnaurua*".Seuraavasta yksäristä jätin vienon (kokonainen lause ilman hymiöitä) toiveen putkijarrusta. Epäonnistumisiin voi vielä lisätä se, että ohjaajan ollessa myöhässä on vaikea onnistua välistävedoissa.

Treenattava myös suoran jälkeinen kepeille vienti suorasta kulmasta. Nyt sain yliohjattua hypylle. Ajatuksena oli linjata Ansaa oikeaan väliin. Velipoika siinä onnistuikin upeasti. Renkaasta videon perusteella Ansa tulee alas kyljen kautta. Varmaan juuri tuon linjauksen ajoituksen takia. Se onkin nöyrä koira ja yrittää vaikka kesken hypyn suorituksen totettaa ohjausta.

Lujaa okseria päin

Kisattiin 13.12 Vantaalla Markku Kaukisen radoilla. Ekana videolla vika rata. Hyllyttäessä aika alussa, sain loistavan ajatuksen vedättää piskiä. Huoh, olis voinut jättää ajatuksen asteelle... Joskus ahdistanut, kun aina tuntuu näkyvän koirasta vaan perskarvat. Nyt olis tilaisuus näyttää sille, miltä se tuntuu... Keinulla etumatkaa mun hyväks oli ihan kivasti. Ansa tais luulla keinua puomiks, oli sen näköinen askel keinun päässä. En edes vilkaissut taakse, ruma todellisuus paljastui videolla, hups. Munhan on ollut tarkoitus himmata keinulla, jotta Ansa sen malttais rauhassa suorittaa.  Kisoissa ekalla radalla lukitsi keinun jälkeen putken ja ajattelin sen nyt menevän myös sinne ilman suurempia ponnisteluja, ei irronnut! No mun liike sivuun oli sangen voimakas. Hyvä tietää, että kyllä tää käännöstreeni alkaa tuottaa tulosta :-) Muutama näpsäkkä käännöskin saatiin puserrettua. Puomilla malttoi odottaa vapautuskäskyä, kun oli päässyt kainalokyydillä pois ekalta radalta vapautettuaan itsensä sieltä puomin päästä. 

Videon tokalla radalla hyllytys tapahtui A:n jälkeen. Päällejuoksulla oli tarkoitus vetää Ansa oikeeseen putkeen. Joskus vastaavissa tilanteissa Ansa on tullut esteen ohi. Ajattelin himmata vauhtia, jotta se suorittais esteenkin. Nyt se käänsi sen tiukemmin mua kohti ja lukitsi väärän putken. Ajattelu ei selkeästikään ole mun vahvin puoli. Keinulla himmasin, mutta olis saanut malttaa odottaa hiukan kauemmin. Puomin juoksi hienosti kontaktin kautta. Korvien asennosta voin päätellä sen tiedostaneen asian :-D Houkuttelis ajatus juoksupuomista...

Videon vika rata oli loistavaa meiltä.  Ansa pamautti itsensä lujaa okseriin. Mietin keskeyttäväni ja antavani sen hypätä yhden esteen. Toinen jatkoi kun mitään ei olisikaan tapahtunut, joten hipsuttelin perässä. Ulkona tunnustelin koiran ja tsekattiin liikkumista, ei ongelmia. Onneksi hieronta on pian. Rata tuntui helpolta, aivan liian sujuvalta eikä missään tarvinnut hurjasti nähdä vaivaa. Ajattelin meidän olevan hitaita, mutta etenemä oli 4,6m/s ja Ville Liukalle jäätiin alle sekka. Jos okseri olis ollut normisuoritus niin mitä olis ollutkaan lopputulos... Vapiskaa agilityvaliot ja maajoukkue-edustajat, sm-kisaajista puhumattakaan...

Tässä se Kisavideo  olkaa hyvä.