Eilisen suurin oppimiskokemus oli oma selviytyminen kehä III:lla matkalla Vuokkoset Areenalle (kuka noita nimiä keksii... Ironiaa vielä, halliin ei ehdottomasti saa viedä juoksuisia narttuja ja lirisakko 25€...) Ojankoon Jenna Caloanderin koulutukseen. Mul ei mennyt hermot, en itkenyt ja kiljahdin vain pari kertaa (liikennevalot ja lentokone). Sisäisen Mäkkärivainun johdattamana löydettiin vielä ruokapaikka.
Mutta siihen koulutukseen... Jenna on kyllä mainion positiivinen opettaja ja onhan se kiva kuulla sheltin ohjaajan kokemuksia aksailun saralta. Saatiin seuraavaa palautetta:
-hieno koira, palkkautuu hyvin
-upeat takaa kierrot (silloin kun ohjaaja malttaa ne ohjata loppuun asti)
-koira lukee hyvin ohjaajaa ja kykenee tiukkoihin käännöksiin
-ohjaaja ei saa liikaa ennakoida, koska koira ennakoi vielä enemmän
-irtoaa hyvin
-ohjaajan hyvä liikkuminen (siis puhuuko se musta)
-hyvä vauhti
-ikäisekseen osaa paljon
-"en tiedä miten olet opettanut, mutta jatka ehdottomasti samaa linjaa" (tuo siis Jennan kommentti suoraan)
Ja tänään hallilla lihahyytelöllä ja övereillä kehuilla tehtiin suoria keppejä. Se osaa ne, nyt jatketaan samalla palkalla ja katsotaan saadaanko vielä lisää vauhtia. Ihan reippaalla vauhdilla teki nytkin, mutta aina voi parantaa. Jatkettiin vielä myös puomin harjoittelua. Olen siirtänyt makupalakupin ihan puomin alastulolle maahan. Luulen, että kaukana olevalla palkalla Ansasta palkitsevinta ja vauhdin arvoista oli irtoaminen kontaktilta. Nyt se kiitää puomilla palkalle ja irtoaa sieltä käskyllä lelun perään. Joskus on vaan mietittävä, mikä on ongelma juuri nyt ja miten sen voi muuttaa. Toi toimii nyt meillä. Ei kun kohti uusia seikkailuja ja ongelmia...
Rouvallahan on hienoja videoklippejä täällä, ei voi muuta kuin ihaillen katsoa koiran liikkumista ja ohjautumista. (M)
VastaaPoista