Ansan kanssa treenattiin muutaman esteen sarjoja. Rohkeana heitettiin rimojen toiset päät siivekkeen tukien päälle. Eikä Ansa ollut niistä moksiskaan. Hyppäsi joka yhden mediesteen vahingossa. Mirva huomas heti, että arastelen Ansaa. Ei se pelottava ole, mutta pelkään astuvani sen päälle tuhoisin seurauksin. Mun pitää alkaa luottaa, että koira osaa, eikä säheltää ja varoa. Treenattavaksi saatiin kotiin 3-4 esteen sarjoja, joissa irtoamista ja haltuunottoa samalla lyhyellä pätkällä. Namialustaa kehiin, jotta hakee esteet suoraviiivaisesti, eikä minulla pelkoa tallaamisesta. Saatiin lupa jatkaa myös kontakteja nykyisellä mallilla. Eli Ansa hakee 2on2off itse. Tietää kyllä, että pysähtyä pitää, mutta aina ei ole varma kohdasta. Jatkan palkkaamista naksuttimen kera oikeasta kohdasta ja rata käskyllä saa jatkaa namikupille. Simppeliä ;-) Ai niin Ansukka palkkautui myös lelulla. Se ei saa sitä nähdä etukäteen, koska kyttää sitä muuten kokoajan. Valssit tahtoi olla huitaisuja, vähän laiskoja sellaisia. Lelulla olisi kätevä muistuttaa itseään, että ohjaan koko valssin ajan eikä kädet roiku hyödyttöminä sivuilla. Joten kivi kädessä mennään jatkossa :-)
Miinan kanssa heitettiin rata, yksi virhe matkaan mahtui sekaan. Liian aikaisin käänsin ja se ohjas Miinan liian aikaisin esteen väärältä puolen. Vauhti oli helteestä huolimatta kelpoa, vaikka lisää sitä saisi tulla kuitenkin. Mirva totes, että intoa ja halua yhteistyöhön löytyy, mutta koira ei osaa valsseja ja takaleikkauksia ja siksi himmailee ja odottaa jatko-ohjeita, joten Miina palaa pentutreeneihin. Namikuppia kehiin ja opettelemaan, rimat alkuun näissä perusjutuissa alemmas, jotta voi keksittyä asian opetteluun. Tehtiin muutama harjoitus ja kas tuli tiukkoja käännöksiä. Miina alkoi kääntää jo hypyllä. Pientä hetsausta alkuun ja hyppysissä oli maata kuopiva spanieli. Kepeillä menee pää ylhäällä, joten namikuppia avustajan kanssa eteen odottamaan ja vauhtia pitäs tulla lisää. Realisti pitää olla, tuskin koskaan niissä maailman nopein mutta hiukka vauhtia lisää kiitos. Kontakteilla suositteli ohjureiden käytön jatkamista, BC:lle ei kannata antaa liian paljon etumatkaa. Kenties aina treeneissä ohjurit, jolloin homma alkaa mennä koiran lihasmuistiin...
Tiivistettynä loistava päivä, molempien kanssa paljon konkreettisia juttuja treenattavaksi. Mun elämä helppoa, molemmat piskit tekee samaa treeniä. Miinasta näki kuulemma, että liikaa treenattu rataa ja liian varhain kenties. Samoin keppien opetteltu kädellä vieden. Jatkossa vain 3-4 esteen juttuja, kunnes osaavat perusjutut ja myöhemmin palojen liittäminen pidemmiksi radoiksi. Suositteli pidettäväksi ylipäätään lyhyitä treenejä, joissa selkeä teema, mitä opetellaan. Näyttävät nyt tältä, kaikkensa antaneina
Jottei elämä olisi liian helppoa, niin aloitettiin (siis Sami, jos rehellisiä ollaan) terassiremppa, jonka takia taustalla näkyy kaikenlaista sälää. Mä keittelen kahvia ja kannustan ("meneekö tuossa nyt koko viikonloppu/kesä" menetelmällä). Tän takia kesäkukkia ei hankita (poikkeuksena kaks puksipuuta) ja aiemmin hankittuja (perennoja) ei kahvinkeittelyltä ehdi hoitaa. Luin jostain, että laiskan ihmisen juttu olis perennat. Kerran laitettuna ne hoitaa lähes itse itsensä. Lukematta jäi, että 1-2 kaksi ensimmäistä kesää niitä pitää kastella paljon (ihana piha onhelmasta kuultua), onneksi silloin satoi paljon.
Elämässä pitää kai olla muutakin kun tulevaisuuden SM-kisoihin treenaaminen ;-)
Muutakin = MM-kisoihin treenaaminen.
VastaaPoistaKasvattaja ei anna sun unohtaa tätä ;D
Sitkeä sissi tuo kasvattaja...
VastaaPoistaMinä en noista alun koirakisailujutuista tajunnut hölkäsenpölläystä, mutta kommentoinpa tuohon loppuosaan. Kirjoitin juuri pieneen punaiseen muistikirjaani ylös: kastele perennat. En mä oo tiennyt, että pari ekaa kesää pitää kastella paljon. Kiitos siis tästä valistavasta blogimerkinnästä.
VastaaPoistaSitten ne saa kuulemma kunnon juuret eivätkä loppuelämänsä aikana tarvitse kuin ihailevia katseita ;-)
VastaaPoista