Eilen tapahtui taas klassinen tarina. Kisojen jälkeen armoton nälkä, päätetään hakea joltain huoltikselta leivät ja päädytään valjujen leipien ääreltä, muodollisen parin sekunnin pohdinnan jälkeen Heseen. Jossa homma lähtee lopullisesti lapasesta, otetaan ateriat ja rohkeimmat ahmijat kruunaavat ahterinsa vielä hervottomalla jäätelöannoksella. Röyh vielä näin seuraavana päivänäkin...
Harri Huittisen radat oli tuttuun tapaan vauhdikkaita, eikä nollia liikoja tullu. Hypäriltä yksikään maksikoirakko pystynyt puhtaaseen suoritukseen.
Ekasta radasta on video, jota ei koskaan nähdä julkisuudessa. Muistuttaa liikaa vanhoja hyviä aikoja. Luoja armahtakoon...
Tokalla radalla saatiin nolla, sijotus kakkonen. Ohuesti vieläkin harmittaa puomin himmailu. Sen verran harvinaista herkkua nuo nollat, että puomin ollessa tokavika este ja hypyn ollessa suoraan siellä edessä, päädyn hölkkäämään maaliin. Nyt itselle asetettu määräys, jossa puomi tehdään kunnolla tai Ansa tulee kainalossa ulos radalta. Viimekisojen perusteella tiesin, että vedätyksellä voi tulla juoksari puomillekin ;-) Tiukkuutta ohjaukseen niin vois olla otettavissa jokunen kymmenys käännöksistä, varsinkin jos päädyn valsilla kääntämään. Agiradan video tässä.
Hypärillä oltiin lähellä tuplanollaa. Videolta näkee selvästi, miten perjätön vaihtaminen poispäinkäännökseen ei ollut hyvä idea. Vaikeempi saada kahden esteen välistä menemään liukas sheltti kun tuomarin suunnittelemalla tavalla. Kepeille vienti aiheutti Ansalle ylimääräisen pyörähdyksen. Jäin katsoon kumpaa puolta koiruus siivekkeen kiertää ja olin myöhässä kepeille ohjauksessa. Olis vaatinut oman sijainnin lähemmäs keppejä, onneksi neiti näpsä korjas tilanteen. Aamulenkillä käytiin kentällä harjottelemassa tilanne. Mielellään meni kakkosväliin, mutta linjaamalla selkeesti keppien ohi löytyi keppien alku ongelmitta. Kisavideo tässä...
Salomonit on pesty pölystä ja pidetään nyt pari viikkoa taukoa treenaamisesta ja kisaamisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti