Kesä on mennyt aksan suhteen hillityn hallitusti. Kesäkuun alussa kisattu viimeksi. Treenissäkin taukoa, kun Ansan etukoivessa oli iho-ongelmaa ja syytä arvuutellessa katsoin viisaammaksi olla treenaamatta. Nyt näyttäis kaikki olevan kunnossa ja treenaaminen on jo jonkun viikon ollut kuvioissa.
Eilen oltiin taas Sepon yksärillä. Treenin jälkeen fiilis huiteli taivaissa, olo oli kun voittajalla. Asiat alkaa sujua, luottoa koiraan löytyy ja oma ohjaaminenkin on enenevässä määrin ohjaamista eikä vaan koiran perässä menemistä. Kotimatkalla muisti palautui pätkittäin ja mieleen palas ne parikymmentä juttua jotka vaati säätöä. Keskitytään oleelliseen ja suurimmat "oivallukset" viime kuukausilta:
Muutama kuva kesästä, joka toivottavasti jatkuu vielä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti