Sivut

19.1.14

Tänään oli päivä...

jona kasvattaja taakka tippui harteilta. Ikuinen hyllyttäjä sai tuloksen, yhden nollan ja toisen vitosen, totuuden nimissä hyllynkin. Mutta mä takerrun tuohon tulokseen ja mulle tulos on nollarata! Aamu ei alkanut hyvin. Puhelimen kans ei olla vielä sinut ja luulin tallettaneeni herätyksen 4.45. Tuttuun tapaan heräsin 4.43 odottamaan kellon soimista. Ei soinut ei... Pipo päähän me menoks. Kaveri kyytiin ja tankille. Syvä huoli valtasi mielen, kun tuttu automaatti ei kelpuuttanut korttia. Pieni käännös ja viereiselle pömpelille. En mää missään muualla osaa tankata, eri pömpelikin nostatti pulssin kattoon.

Ekan Asko Jokisen (tuo yllätysten mies) radan hyllytettiin. Aamutuimaan, kuivakka ruisleipä kitalaessa, kylmästä hytisten ei ole paras lähtökohta startata. Myöhässä olin lähes koko radan ja koira sinkoili. En halua muistella enempää kuin, että keppien jälkeinen päällejuoksu onnistu parin sentin ajan sitten sinkoiltiin taas.

Tokaradalla saatiin nolla vaikka viimeset 7 estettä mietin, että missähän kohtaa tääkin lasahtaa. Kepeillä valinta ei ollut paras mahdollinen, mutta selvittiin ehjin nahoin molemmat. Aika -9,47 alle ihanneajan, etenemä oli 4,3m/s ja sija 7. Kyl parhaat menee lujaa, onneks se paras oli sentään Pilvimarjalainen :-)

Vikalla radalla meni hyvin kepeille asti, jossa ohjasin kakkosväliin. Sinne mentiin mukavan vauhtisuoran jälkeen ja usko tais loppua kesken. Muutoin yks parhaista radoista. Uskalsin tehdä omat suunnitelmat ja luottaa siihen, että tällä koiralla tämä toimii! Lisää tuollaisia ratoja! Kenties ens lauantaina Turus...


Aamuyön kisojen hyvä puoli on, että kotona jo kahden jälkeen


2 kommenttia:

  1. sieltä ne nollat alkaa tulla vaan! tsemppii turkuun!

    VastaaPoista
  2. uskotaan tähän, vähän täytyy töitäkin tehdä :-) Onnea teille Vantaalla!

    VastaaPoista