Se ei kyllä ole kolmosiin siirto vaan treenaamisen aloittaminen. Käytiin jo pari päivää sitten kokeilemassa, mutta siitä ei tullut hevon kikkaretta. Ansa paahtoi omaa rataa... Tiukkoja käännöksiä ja yletöntä riekkumista. Ohjeeksi oli saatu aloittaa varovasti, koiraa säästäen. Tehtiin sitten rauhottumista ja nenätöitä.
Tänään muisteltiin keppejä ja kontakteja. Kepit kolisi pahasti, ei Ansa tainnut hallita kroppaansa vielä entiseen malliin. Pari sivuluisua nähtiin myös. Täytynee antaa aikaa palautua ennalleen.
Paino on muuten ihan sama kuin ennen pentuprojektia, 7,6kg. Hain täydennystä ruokavarastoon mm voimamixiä, kyl pitäs kohta tassun nousta. Mitenhän omat tassut... Pentuprojekti meni pelättyä nopeammin ohi ja ajan sai ihan kätevästi kulumaan. Tänään huomasin pohtivani ehtiskö aikatauluun vielä jooga. Se tekis mun psyykkeelle niin hyvää. Pahimmassa tapauksessa nukahtaisin, ei paha. Nyt on kyllä hienoa kun lauma on koossa ja arki palannut tähän elämään. Treenireppu ja suunnitelma valmiina, huomenna jatketaan. Sitten viikonloppu menee LOSB:n turnauksessa vanhemman pojan pelatessa säbää ja nuoremman kanssa sunnuntai ystävyysottelussa. Mä olen aina ihmetellyt, että mikä ihmeen ystävyysottelu voittoahan sitä haetaan eikä ystäviä ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti