Ansukalla alkoi sitten viikolla eka juoksu. Merkkejä on ilmoitellut lähinnä skitsoilemalla ruuan kanssa, lievää ruokahaluttomuutta on ollut ilmassa. Miina onkin norkoillut toiveikkaana kamunsa kupin vieressä, jos sais loput syödä. Miinalla menee oman annoksensa kanssa 2-3 sekkaa, kunpa sama vauhti olisi aksaradalla... Mielenkiintoista pukea juoksuhousut sheltille, sitä karvaa on aika reilusti... Hetken suunnittelin tilaavani tällaiset pitsiunelmat , päädyin kyllä perinteisempään malliin. Hiukan on havaittavissa alakuloisuutta (siis Ansassa) ja mielenvirkistykseksi on puuhailtu kaikenlaista:
Videolla Ansa ehtii puuhailun lisäksi kehoittaa naapuria pitämään vähemmän mekkalaa kukkia kastellessaan... tai edes samalla kastella meidän yrtit...
Projektiksi suunnittelin (jo kolme lenkkiä takana) Ansan opettamista kävelemään kotiympyröissäkin nätisti hihnassa. Aikaahan olisi, kun metsässä tehdyt "riehu vapaana lenkit" on hetkeksi jätettävä vähemmälle. Mitä nyt eilen Stellan ja Fridan kanssa sai irrotella metsässä. Naksutin siis paukkuu ja makupaloja kuluu, ei siis kokoaikaa kärsi ruokahaluttomuudesta ;-) Eilinen riehunta laittoi Ansan aristelemaan aamulla toista takatassuaan, onneksi vain aamun.
Ehkä joskus on parempi pysyä perinteisellä linjalla ;) Tuo Ansan ääniskaala on kyllä mainio, siinä voi aidan takana kulkijat ihmetellä mikä peto siellä rellestää. Eikä tosiaan näytä tassuaankaan aristelevan :D Muista Miinan kylki, sitäkin saattaa lenkin jäljiltä jomotella...vaarallinen tuo metsikkö.
VastaaPoista