Sivut

27.9.15

Hanko Special

Jari Suomalainen on suunnitellut tuttuun tapaansa etenevät radat Kirkkonummelle. Mikä siinä, me tykätään mennä eikä meinata ;-) Ekan radan kompastuskiveksi tuli kepit. Rataa tehdessä kepeillä hoksasin, että kylläpä näyttää pituus alkavan keppien päästä suoraan. Samaa mieltä oli Ansa ja tuli kesken pois. Annetaan se anteeksi, saman teki SM-kisojen kolmas pari. Aikaa paloi, kun kepit otettiin uusiksi. 


Tällä tiedolla elää pitkälle

Kakkosradalla ei mennyt muuta pieleen, kun rima tippui ryminällä. Veikkaan syyksi tiukille mennyttä persjättöä (esteen 14 jälkeen), mulla ei tilanteesta mitään näköhavaintoa... Hetken keräs shelttikin ajatuksiaan kokoon ennen radan jatkumista. Etenemä 4,97m/s lämmittää taajamajunan mieltä hetken.


Vikalla radalla ihmisnuolen tynkä alkuun tuntui hyvältä. Tilannetta edelsi äänekäs keskustelu siitä sopiiko radalla rynniä ennen lupaa vai ei. Hävetti hetken... Esteellä 6. hetken mietin omaa sijotusta (huom rataa tehdessä) ja sieltähän se Ansa sinkos ulos ja itse ihan väärillä kohdin. Hyllytettiin, kokosin itteni ja jatkettiin. Keppien jälkeinen päällejuoksu onnistui, huraa! Ja lopun ahtaat kiemurat meni kohilleen rytmittämällä. Kyllä se kääntyy, kun ohjaa.  Loppuun olin suunnitellut leviävän valssin 17. jälkeen varmistaakseni merkinnän kilpailukirjaan, mutta hyllyttelyn jälkeen moiseen ei tarvetta ja tein tyylipuhtaan päällejuoksun esteellä 18. 


Agi-radat oli lähes 200 metriä pitkiä, pisti hengästyttämään. Ollaan niin iltapalaksi pizzat ansaittu. Kotimatkalla päädyin Hanko Specialiin (kebablihaa, jauhelihaa, jalopenóa, herkkusieniä, aurajuustoa ja smetanaa). Ei siis tälläkään kertaa merkintöjä kisakirjaan, mutta sellaisia onnistumisia, joilla on iso merkitys henkisessä kilpailukirjassa. Ollaan vaan niin hyviä, tänäänkin!



7.9.15

Sateenkaaren päässä




odotti aarre, kolme hyllyä. Täyspotti tulossa kirjeitse peltikameran vangittua kuvauksellisen öisen autoilijan. Joka oli imenyt sateisen illan jokaisen vesipisaran urheilureleisiinsä. Kai noissakin kameroissa on jokin sovellus youcam perfect esimerkiksi? Mutta positiivisena ihmisenä poistin vidoilta kaikki huonot kohdat ja jätin kelvolliset. Kepit treenataan kuntoon, myös omassa päässä. Puomi oli kinkyssä paikassa, alastulo nurkkaan päin. Tässä vaiheessa, kun epävarma paikasta niin osasin varautua himmailuun. maltoin odottaa, että etutassut oli maassa ja sitten lähtölupa.





1.9.15

Paineistumisesta ja alan asiantuntijasta

Sunnuntaina kisatttiin Konalassa, perheen äijät kiipeili sen ajan ja pitivät mäkkärissä syömällä kansantalouden rattaat pyörimässä. Ekan radan tuomaroi Hilpi Yli-Jaskari. Ihan näpsäkkää menoa A:lle asti, jonka jälkeen oma käsi nousi liian korkealla ja ohjas kauemmas hypylle ja hyllyttelyksihän se meni. Ehdottomasti hyvänmielen rata, Ansa ei vaan anna anteeksi pientäkään herpaantumista.  Ratapiirrosta ei löydy mistään eikä rataa ole myöskään videolla, mutta onneksi youtube tarjoaa ratkaisun tähänkin. Videolla en siis ole mä, jalatkin ihan eri mittaiset... linkki videoon  

Tokalla radalla tuomaroi Seppo Savikko. Ihan oli itsensä näköisen keljun radan suunnitellut. Yllättävän painestuttavaa mennä kouluttajan tuomaroitavaksi. Rata pelotti etukäteen profiilinsakin perusteella, mutta onneksi lähdössä Ansan räksytystä kuunnellessa unohtuu isommatkin pelot. Aika hyvin hiljenee, kun saa lähtöluvan. Alkuun suunnittelin valsseja, joilla kääntää linjat kohdilleen. Päädyin kuitenkin persjättöön, jotten vaan olis tiellä ja sais edes askeleen etumatkaa. Viime treeneissä sitä harjoteltiinkin. Kerrankin löytyi rohkeutta antaa Ansan tehdä työnsä itse, se osaa kyllä. Lähettää riittävän kaukaa, jotta taajamajuna ehtii oikeaan merkkauspaikkaan. Kepeillä kulma oli tiukka (sama viimekisoissa) ja mielestäni alkuun meni kaks keppiväliä. Jonkun pää on kriittisellä hetkellä kuvassa... Oma liikekin tais silloin jatkua. Varalta kuitenkin tilattu Ansalle huolto Marille, muutenkin olis jo sen aika. Viimeisen putken jälkeen päätin ehtiä tekemään persjätön, vaikka radan reunalta alan asiantuntija kyseenalaisti ratkaisuni järkevyyttä. Ehdin ja mielessä jo tuuletella, olis kannattanut ottaa tilanne haltuun ja tuuletella jossain muualla... Linkki videoon tässä. Kiitos kuvaajalle kuvaamisesta ja alan vinkeistä! 

Vikalla radalla tuomaroikin Hilpi. Meitä armahdettiin ja päästiin sisälle. Kiva ratkaisu, kun ulkona satoi, hetkittäin jopa rakeita ja ukkonenkin jyrisi. Rata oli muutoin sujuvaa, mitä nyt ohjasin keinun alle ja yks hyppy otettiin bonuksena keppien jälkeen. Linkki videoon tässä.

Tiivistettynä kolme hylättyä rataa ja hyvä mieli. Suunta on oikea! Pari viime viikkoa on treenattu puomia. Ansahan on viime aikoina päättänyt epävarmuuttaan pysähtyä puomin alastulolla kontaktin rajalle. Ohjatuissa treeneissä tuli noottia siitä, että onko ihan pakko tuijottaa koiraa tiukasti. Voisko vaan antaa sen hoksata asia itse ja palkata siitä oikeasta paikasta. Lupaan siis olla paineistamatta. Ens sunnuntaina kisataan taas.