Päivä kuvina

Siinäpä se nyt on, yks juhannuspäivä kollaasina. Kuvissa pönöttävät myös Jäbä ja Aksu.

Itäsaksalainen ja muita luovia ratkaisuja

Taas kisattiin, jossain Helsingissä Esa Muotkan radoilla. Huiput maisemat. Vieressä frisbeegolfrata, jokin sortin pyöräilyrata, lentokeneita (pieniä) lensi tasaisesti yli ja yks helikopterikin bongattiin sekä poppi raikas. Kaikesta ison kaupungin ihmeistä huolimatta kyettiin hyllyttään kaikilla kolmella radalla. Huisii...

Ekalla radalla tein tyylipuhtaan pakkovalssin kakkosella ja sitten yliohjasin väärään putkenpäähän. Sattuuhan sitä peremmissakin karkeloissa. Puomilla sovittu 2on2off ja matka jatkui onegelmitta 13. asti. Siellä olis klassisesti pitänyt hetki odottaa, malttamattomana jätin ohjaamatta 13. ja mentiin suoraan putkeen. A juostiin läpi ja ilman ongelmia maaliin asti.

Kakkosradalla esteellä 2. annoin koiralle lähtöluvan enkä yhtään enää muistanut, minne piti mennä. Oman nimen, vuoden ja presidentin olisin kyllä osannut sanoa, kynänkin olisin tunnistanut ja osannut kulmat piirtää oikein (MMSE olis mennyt täysin pistein läpi). Ansa onneksi muisti ekan radan alun ja meni sen mukaisesti. Sen tullessa putkesta olin jo hahmottanut olevani agilitykisoissa ja mentiin hillitysti ja hallitusti pikkuhiljaa muistiin palautuneen radan mukaan. Keppien sijasta Ansa, jostain ohjauksellisesta syystä tai sen puutteesta, haki hypyn ensin. Tää täytyy omissa treeneissä rakentaa ja miettiä, kuinka se olisi kannattanut hoitaa. Pelkäsin kakkosväliin ajatumista ja ajauduin sen pelossa liian lähelle hyppyä. Nopsampi jalkainen olis voinut kuvitella ehtivänsä persjättöön putken jälkeen. Harkitsin sitä, kunnes muistin olevani taajamajuna.

Nykyään, kun vahvuuksiini ohjaajana kuuluu pakkovalssin lisäksi takaakierto-valssi, oli jo vaikeuksia valita kaikista oivista vaihtoehdoista radan aloitus. Päädyin takaakierto-valssiin onnistuen siinä ABC:n noútopöydän arvoisesti. Rallatellen mentiin kepeille asti. Päädyin taajamajuna- ajatuksella viemään kepeille renkaan ja pituuden vasenta puolta ja tekemään koiran ollessa kepeillä takaleikkauksen. Treeneissä onnistunut, mutta kisoissa todennäköisesti ajotusongelmaa ja singahti sieltä pois. Harmitti hetken... Korjasin ja suunntelman mukaan keppien ja putken välistä 12, jolle suunnittelin saksalaisen. Muuttui radalla itäsaksalaiseksi, jossa koira tulee suorasta putkesta ohjaajan jalkojen välistä. Sitten hypitään paikoillaan yrittäen olla hyppimittä koiran päällä. Saa käyttää mut ei oo pakko.

Treenilistalle lisätty keppikulmat ja keppien jatkaminen loppuun vaikka ohjaaja jää taakse. Etupalkkaa tiedossa...

Mahat pullollaan oli hyvä Nollattaren kans miettiä, kuinka saadaan myös mulle nollia lisää. Pari luovaa ajatusta jäi mieleen:

• pokaalit ja palkinnot voi ostaa itse kotiin viemiseksi ja somettamista varten
• ulkomailta voi tilata väärennettyjä dokumentteja esim valmiiksi täytettyjä kilpailukirjoja
• Nollattaren mies voi hakkeroitua SAGI:n ja Kennelliiton sivuille ja laatia sinne pitkät rivit nollaratoja, mieluusti voitokkaita

Kisat omistettu Ranskatteren alle liiskaanutuneelle pikkulinnulle. Toivon hartaasti, ettei hiiriperhe menehtynyt omenan kotaa havitellessaan.